Lapsuudessa luodaan pohja elinikäiselle digitaitojen oppimiselle

Tulevaisuuden johtajat uskovat, että digitaaliset valmiudet opitaan jo koulussa. Microsoftin ja Keskuspuiston Nuorkauppakamarin Demos Helsingillä teettämässä tutkimuksessa selviää, että 70 % vastanneista uskoo digitaitojen oppimisen alkavan jo koulussa. Tulevaisuuden johtajien mukaan erityisesti tiedon soveltamisen ja kriittisen arvioinnin taitojen merkitys kasvaa.

Varhaiskasvatuksen ja peruskoulun tehtävä on luoda pohja elinikäisen oppimisen taidoille. Oulun Tervaporvarien Nuorkauppakamarin puheenjohtajan ja Happia Oy:n toimitusjohtaja Sanna Virtasen mukaan varhaiskasvatus ja peruskoulu pyrkivät rakentamaan yksilöllisiä oppimispolkuja sekä tarjoamaan monipuolisia oppimisympäristöjä ja välineitä digioppimiseen.

”Digitaalisuus näkyy monipuolisissa oppimisympäristöissä. Perinteiset luokkatilat ovat saaneet rinnalleen erilaisia toimintaympäristöjä. Opetusmenetelmät yhdistelevät yhä rohkeammin digitaalisuuden ja toiminnallisuuden mahdollisuuksia sekä avaavat ovia ympäristöön”, kertoo opettajataustainen Virtanen.

Kun oppiminen digitalisoituu ja oppimisympäristöt virtualisoituvat, ihmisten kohtaamisen taitoja on harjoiteltava aivan erityisesti.  Tämä kaikki lähtee liikkeelle jo varhaisesta lapsuudesta. Sanna Virtasen mukaan on lisäksi tärkeää jo lapsuudessa vahvistaa yksilön itsetuntemusta, tukea portaittain itseohjautuvuutta ja kykyä tunnistaa omaa oppimisprosessia tukevia menetelmiä, koska oppimisen merkitys tulevaisuuden työelämässä korostuu. Lapsen on hyvä samalla oppia rytmittämään tekemistään ja tunnistamaan niitä joko aktivoivia tai rauhoittavia tekijöitä, jotka auttavat häntä ylläpitämään vireystilaa ja keskittymiskykyä. Oppimista voidaan edistää erilaisia taitoja harjoittamalla ja hyvinvointitaidot on tärkeä osa tulevaisuuden työssäjaksamisen näkökulmasta.

”Oppimista tukevat muun muassa tunne-, vuorovaikutus-, läsnäolo- ja monilukutaitojen sekä oppimaan oppimisen ja vaikuttamisen taitojen harjoitteleminen unohtamatta aivoja aktivoivaa kehollista liikettä sopivissa väleissä ”, sanoo Sanna Virtanen.

Myös Uusi työ -kyselytutkimuksen pohjalta tulevaisuuden johtajan tärkeimmiksi taidoiksi kohosivat empatia, luovuus ja kuunteleminen digitalisoituvassa maailmassa. Virtasen mukaan digitaalisuuden kasvaessa on tärkeää oppia sanoittamaan tunteita, tunnistaa ja lukea kuvaa, ääntä ja kirjoitusta yhtäältä empaattisesti ja toisaalta kriittisesti. Tässä ajassa yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuus ovat korkeasti arvostettuja tekijöitä työelämässä. Tutkimuksen tulevaisuuden johtajat näkevät oppimiseen panostavien organisaatioiden jo nyt nousseen aloillaan kärkeen.

Markkinointi-instituutissa osaamispäällikkönä työskentelevä Keskuspuiston Nuorkauppakamarin jäsen Susanna Valkeus vahvistaa, että koulutukseen panostavat yritykset menestyvät. “Työntekijän oma motivaatio, ajanhallinta ja itsensä johtaminen ovat menestystekijöitä omien työelämätaitojen kehittämisessä. Omassa työssäni näen, kuinka opiskelijoiden motivaatio omaa työtä kohtaan kasvaa osaamisen lisääntyessä koulutuksen myötä. Parhaat tulokset saavutetaan, kun myös työnantaja osallistuu aktiivisesti koulutusten suunnitteluun ja kehittämiseen. Vielä työmarkkinat eivät täysimääräisesti työntekijöiden osaamisen kehittämisen merkitystä ymmärrä, mutta ne, jotka niin tekevät, ovat usein oman alansa kärkiyrityksiä”, sanoo Valkeus.

Aikuisena siis opetellaan työkalujen ja menetelmien käyttöä, ei niinkään ajattelumalleja. Niiden oletetaan tulevan aiemmasta koulutuksesta. Vastuu osaamisen kehittämisestä on työntekijällä, mutta parhaisiin tuloksiin päästään työntekijän ja työnantajan yhteistyöllä.

Kasvokkainen kohtaaminen ei poistu kokonaan digitaalisuuden tieltä. Tutkimuksessa ilmeni, että digitaalisuus voimistuu kommunikaatiossa. Yli 60 % vastaajista ei näe digitaalisuuden korvaavan ihmisten välistä kasvokkain käytyä keskustelua lähitulevaisuudessa. Tämä on havaittu myös oppimistilanteissa.

“Erityisesti työnantajat haluavat mielellään verkkokoulutuksia, mutta oppilailta saadun palautteen perusteella oppiminen tapahtuu edelleen parhaiten lähipäivinä, missä luodaan luottamus ryhmän välille, oppilaat oppivat toisiltaan ja luovat samalla uusia verkostoja”, Valkeus sanoo.

Digitalisaation lisääntyessä itsetuntemuksen ja empatiataitojen merkitys korostuu ja oppiminen jatkuu läpi elämän. Työelämän muuttuessa myös muiden kuin kokonaisten tutkintojen painoarvo kasvaa, kun tietotaitoa täytyy päivittää jatkuvasti. Nuorkauppakamari tarjoaa yhden kanavan aikuisiän oppimiselle erilaisten koulutusten, projektien ja luottamustehtävien muodossa.

Tutkimuksen toteuttivat Keskuspuiston Nuorkauppakamari, Microsoft ja Demos Helsinki. Lue koko loppuraportti täältä.

Lisätietoja:

Minna Karjalainen

Keskuspuiston Nuorkauppakamari

Hannu Nikupeteri

Keskuspuiston Nuorkauppakamari

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@jci.fi